A blog post from Tajuton Keittokirja
Tytär tuo taloon poikaystävän, jolla on kainalossaan isältä peritty pizzaresepti sekä muovikassillinen tarvikkeita. Kun kuulen perintölätyn ainesosat, uumoilen parasta. Se osoittautuu aiheelliseksi. En ole koskaan elämässäni syönyt niin hyvää pizzaa.
Pizza rakennetaan kahdessa osassa. Täytettä on vähän, ja
tomaattikastikkeen virkaa toimittaa sitruunan mehu.
Hyvä niin, sillä tomaatti jakaa perheen kahtia.
Sitruunarucolapizza
Pizzapohja, kaksi pellillistä
• 25 grammaa hiivaa
• 3 dl kädenlämpöistä vettä
• Noin 5-7 dl vehnäjauhoja
• Hippusen suolaa
• Loraus oliiviöljyä
Ennen uunia pizzan päälle:
• Oliiviöljyä
• 2 pakettia puhvelinmaitomozzarellaa
• Tuoretta basilikaa.
• Hippunen suolaa
• Mustapippuria
• 2 kynttä murskattua valkosipulia
Uunin jälkeen pizzan päälle:
• Runsaasti tuoretta rucolaa
• Yhden sitruunan mehu
• Hyvää parmesania lastuina
Hiiva murustellaan kädenlämpöiseen veteen, lisätään suola ja osa jauhoista, sekoitetaan puuhaarukalla. Lisätään loput jauhot, loraus öljyä ja vaivataan irtoavaksi, notkeaksi taikinapalloksi. Asetetaan kulho vedottomaan, lämpimään
paikkaan ja nostatetaan kaksinkertaiseksi. Nostatus kestää puolisen tuntia.
Uuni väännetään 275 asteeseen. Otetaan taikina ja jaetaan se kahtia. Kaulitaan taikina mahdollisimman ohueksi, jolloin saadaan kaksi pellin kokoista pizzapohjaa. Karjalanpiirakoiden kaulimiseen tarkoitettu pulikka on tähän oiva väline.
Pohja voidellaan oliiviöljyä ja sen päälle murustellaan yksi mozzarella, murskattua valkosipulia, hiukan suolaa, mustapippuria sekä basilikanlehtiä. Työnnetään tässä vaiheessa vielä valjulta näyttävä komeus uuniin. Paistetaan pizzaa 275 asteessa uunin alatasolla 5-10 minuuttia. Kun pizzan reunat on hiukan ovat ruskistunut, otetaan se pois uunista. Levitetään päälle runsaasti tuoreita rucolanlehtiä, reippaasti sitruunan mehua sekä hyvää parmesania lastuina.
Kuva: Jonna Mannila
Jonna Mannila 